[caption id="attachment_47626" align="alignnone" width="799"]
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa, että kun lähitulevaisuuden vaikeista ajoista selvitään, on edessä paljon myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kuva: Elinkeinoelämän Keskusliitto[/caption]
Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi ja laukkaava inflaatio ovat covid19-pandemiasta vasta hiljalleen toipuvalle taloudelle kovia iskuja, ja talouden sakkaaminen on jo selvää. Nyt pohditaan enemmän sitä, kuinka pitkä ja syvä taantuma on tulossa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erotettava lyhyt ja pitkä aikajänne.
– Lyhyellä tähtäimellä sattuu, mutta pidemmässä juoksussa muutos on positiivinen. Irtautuminen Venäjän fossiilisisiin raaka-aineisiin perustuvasta energiantuotannosta vauhdittuu.
Monet yritykset elävät suhdanteesta ja nyt taantuman kynnyksellä ajat ovat monin tavoin vaikeat.
– Investoinneissa näkyi jo piristymistä koronan jälkeen, mutta sitten maailmantilanne muutti talouden suunnan.
Häkämiehen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia markkinoilla, sillä osaamista esimerkiksi kiertotaloudesta on paljon.
Covid-pandemian ja sodan vaikutukset tuotantoketjuihin ovat myös yrityksille mahdollisuuksien paikka, kun yritykset ovat siirtäneet tuotantojaan ja varastojaan lähemmäs Euroopan maaperälle.
– Automaatioteknologian käyttöönotto logistiikassa kuten varastoissa ja satamissa on myös yksi kohde, johon tulisi panostaa.
Suomen maantieteellinen sijainti on haaste
Suomi on kuitenkin maantieteellisen sijaintinsa vuoksi aina altavastaaja ja pitkä etäisyydet aiheuttavat omat haasteensa. Suomi lähteekin Keski-Eurooppaan verrattuna takamatkalta kehittämään omia pääväyliään.
– Erilaisten liikenteen tukien sijaan pitäisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota edellytyksiin eli siihen, että kun yhteydet ovat kunnossa, voidaan toimia kaupallisen kysynnän pohjalta.
Häkämiehen mukaan oman haasteensa Suomen kilpailukyvyn turvaamiselle tuo EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, EU:n Fit for 55 ilmastopaketti.
– Talvimerenkulussa saimme onneksi osavoiton.
Osavoitolla Häkämies viittaa ilmastopaketin sisältämään meriliikenteen osuuteen, jossa ovat mukana meriliikenteen päästökauppa, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto sekä meripolttoaineiden verotus. Kun keskustelu alkoi, ei EU:ssa oltu huomioitu Suomen talvisia olosuhteita, jotka vaikuttavat merkittävästi merenkulkuun.
Nyt Suomi on saamassa talvimerenkulun hyvityksiä 10–20 miljoonaa euroa vuoteen 2029 asti. Navigator Magazinen mukaan päästökauppaan sisältyvä jäävahvistuskomponentti tulee antamaan noin viiden prosentin helpotuksen päästökaupassa korkeimpien jääluokkien aluksille.
Toimiva infra edesauttaa työvoiman liikkumista
Toimiva infra – tiet, rautatiet ja satamatoiminnot – ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia.
Tavaravirtojen lisäksi infraa pitää Häkämiehen mukaan tarkastella myös työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta. Suomessa on tällä hetkellä raju työvoimapula, ja Häkämiehen mukaan nopeita lääkkeitä siihen ei ole.
– Koulutus, ulkomainen työvoima ja työttömyysturvan muuttaminen passivoivasta kannustavaksi vievät kaikki aikaa. Palveluiden muuttaminen digitaaliseen muotoon auttaa myös, mutta siinäkin menee aikaa.
Häkämiehen mukaan yhtenä tärkeänä elementti on työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja tähän auttaa myös tulossa oleva Suomirata, joka mahdollistaa Tampere–Helsinki-välin matkustamisen tunnissa.
Infran ohella datan hyödyntäminen on ratkaisevassa roolissa
Yhtenä tärkeänä infraankin liittyvänä osa-alueena Häkämies pitää tiedon liikkumista ja datan hyödyntämistä.
– Yritysten osaamista datan hyödyntämisessä pitää auttaa koulutuksella, sillä EK:n jäsenyrityskyselyn mukaan rahan puutteen lisäksi monella esteenä datan hyödyntämisessä on osaamisen puute.
Alkuvuodesta julkaistussa EK:n yrityksille suunnatussa digikyselyssä 39 prosenttia vastanneista yrityksistä vastasi, että dataa ei käytetä rahan puutteen vuoksi (39 %), ei tarvetta (20 %) ja osaamisen puute (15 %) ja ajan puute (11 %).
Se, että datan hyödyntämiselle ei nähdä yrityksissä tarvetta, viestii myös siitä, että datan hyötyjä ei välttämättä osata tunnistaa osaamisen puuttumisen vuoksi.
Tulevien vuosikymmenen kehityksessä Häkämies pitää Suomen maantieteellistä sijaintia Venäjän naapurissa mahdollisuutena.
– Yrityksille on tulevaisuudessa suuri kynnys aloittaa liiketoiminta Venäjällä. Mutta entäpä jos olisikin tuotantolaitos Itä-Suomessa ja sieltä tavara vietäisiin rajan yli. Suomi voisi toimia väylänä Venäjän markkinoille.
Häkämies kuitenkin painottaa, että kyseinen kehitys olisi mahdollista vasta vuosien päästä, sillä pakotteiden purkamiseenkin menee aikansa.
– Nyky-Venäjän kanssa tämä ei ole mahdollista, mutta toivomme positiivista muutosta Venäjällä ja sodan lopettamista.
EK – Elinkeinoelämän keskusliitto
- Elinkeinoelämän keskusjärjestö, johon kuuluu 20 jäsenliittoa eri toimialoilta. EK:n ylimmissä toimielimissä käyttävät päätösvaltaa jäsenliittojen nimeämät yritysjohtajat.
- Vuonna 2021 yli 16 000 jäsenyritystä ja -yhteisöä. Jäsenyrityksistä pk-yrityksiä oli 96 prosenttia.
- Aktiivinen yrityselämän edunvalvoja:
- EU-edunvalvonta
- Kauppapolitiikka ja kansainvälinen kauppa
- Liikenne, energia, ympäristö ja ilmasto
- Yrittäjyys ja vastuullisuus