fi

Tilannekatsaus: Lähi-idän kriisi kiristää merikuljetusten ja lentorahdin kapasiteettia


Kansainväliset kuljetusketjut ovat kiristyneet nopeasti Lähi-idän tilanteen seurauksena ja seuraamme FREJAlla tianteen kehittymistä ja sen vaikutuksia kansainvälisiin kuljetuksiin tiiviisti. Olemme keränneet yhteen tämän hetkisen tiedon pohjalta konfliktin vaikutukset sekä ohjeita vientiä- ja tuontia harjoittaville yrityksille. Tilanne vaikuttaa tällä hetkellä sekä lentorahdin että merikuljetusten kapasiteettiin ja kustannustasoon.

Lentorahti: kapasiteetti romahti keskeisellä transit-reitillä

Gulf-alueen ilmatilojen laajat sulkemiset ovat aiheuttaneet äkillisen häiriön globaalissa lentorahtiverkostossa. Dubai International Airport on keskeyttänyt operaatioita väliaikaisesti, mikä on poistanut yhden maailman keskeisistä transit-solmukohdista.

Ensimmäisten päivien aikana yli 21 000 lentoa peruttiin, mikä on heijastunut nopeasti koko kansainväliseen lentorahdin kapasiteettiin.

Tämän seurauksena:

  • maailmanlaajuinen lentorahtikapasiteetti on laskenut noin 18 %
  • Lähi-idän lentokapasiteetti on vähentynyt jopa 60 %
  • Asia–Middle East–Europe -käytävän kapasiteetti on pudonnut noin 26 %

Lentoyhtiöt joutuvat tällä hetkellä kierrättämään reittejä uudelleen koko MEA-alueen kautta. Tämä pidentää kuljetusaikoja ja vähentää käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Lyhyellä aikavälillä kapasiteetin odotetaan pysyvän niukkana. Alan ennusteiden mukaan globaalin lentorahdin kasvu jää alkuvuonna 2026 noin viiteen prosenttiin, mikä ei riitä kompensoimaan nykyistä kapasiteettivajetta.

Merirahti: Hormuz ja Punainenmeri muodostavat pullonkaulan

Myös merikuljetuksissa tilanne on kiristynyt. Hormuzin salmen ja Punaisenmeren turvallisuustilanne on käytännössä muodostanut merkittävän pullonkaulan Persianlahden liikenteelle.

Strait of Hormuz on käytännössä suljettu ja useat varustamot ovat keskeyttäneet Persianlahden liikennöinnin. Osa aluksista on pysäytetty tai odottaa merellä ilman toimivaa lyhyen aikavälin vaihtoehtoa Gulf-alueen liikenteelle.

Punaisenmeren läpikulkureitti Suez-kanavan kautta on edelleen hyvin rajallinen. Useat varustamot kiertävät Afrikan eteläkärjen kautta Cape of Good Hopen reittiä pitkin, mikä pidentää kuljetusaikoja merkittävästi.

Samalla varustamot ovat ottaneet käyttöön hätätilalisämaksuja, jotka ovat tällä hetkellä arviolta 2 000–3 000 USD per TEU (alustava arvio).

Euroopan satamissa tilanne näkyy kasvavana ruuhkana erityisesti Rotterdamissa ja Hampurissa, kun kuljetusvirrat siirtyvät vaihtoehtoisille reiteille.

Näkymä lähikuukausille

Geopoliittiset riskit ja reittimuutokset pitävät kuljetuskapasiteetin todennäköisesti kireänä ainakin kevään ja alkukesän aikana.

Merirahdissa kustannustason odotetaan pysyvän korkeana ainakin Q2–Q3 2026, kun satamien ruuhkat kasvavat ja vaihtoehtoiset reitit pidentävät kuljetusaikoja.

Lentorahdissa tilanne normalisoituu vasta, kun Lähi-idän ilmatilat avautuvat jälleen laajemmin. Nykytilanteessa tämän ei arvioida tapahtuvan vielä toisen vuosineljänneksen aikana.

Lisäksi polttoainekustannukset ja geopoliittiset riskilisät nostavat lentoyhtiöiden operointikustannuksia, mikä vaikuttaa suoraan rahteihin ja kapasiteetin ennustettavuuteen.

Kriisin pitkittyessä konttilogistiikan tasapaino alkaa helposti häiriintyä. Kun laivojen rotaatioihin tehdään muutoksia, kontteja alkaa kasautua tiettyihin satamiin ja terminaaleihin samaan aikaan kun toisaalla syntyy pulaa tyhjistä konteista. Tämä aiheuttaa nopeasti ruuhkaa satamissa, pidentää käsittelyaikoja ja heijastuu suoraan laivojen aikatauluihin viiveinä ja epävarmuutena. Jos tilanne jatkuu pitkään, riskinä on että konttien epätasapaino ja satamien kuormitus kasvavat niin suuriksi, että edessä on uusi konttikriisi kansainvälisessä merikuljetusjärjestelmässä.

Vinkkejä vientiä ja tuontia harjoittaville yhtiöille

Nykyisessä tilanteessa toimitusketjujen hallinta korostuu. Yritysten kannattaa varautua mahdollisiin kustannuspiikkeihin sekä kuljetusaikojen pitenemiseen.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

  • kuljetuskapasiteetin ennakointi ja varmistaminen mahdollisimman aikaisin
  • yhteistyö huolintayhtiön kanssa tilannekuvan seuraamiseksi
  • vaihtoehtoisten reittien kartoittaminen
  • varastotasojen tarkistaminen toimitusvarmuuden turvaamiseksi
  • kuljetussopimusten riskien ja lisämaksujen huomioiminen
  • kuljetusvakuutusten tarkastaminen

FREJA seuraa tilannetta aktiivisesti ja auttaa asiakkaitaan suunnittelemaan vaihtoehtoisia kuljetusratkaisuja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.