Yhteenveto – tämä sinun tulee huomioida kansainvälisissä kuljetuksissa
- Hormuzinsalmen sulkeminen ja Persianlahden jännitteet ovat siirtäneet osan meriliikenteestä pois alueelta. Trans Suez -liikenne on osin keskeytynyt ja aluksia kiertää Kapin kautta, mikä pidentää kuljetusaikoja jopa kahdella viikolla.
- Useat lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet lentoja Dohaan, Dubaihin, Abu Dhabiin ja muihin Lähi-idän solmukohtiin. Ilmatilarajoitukset ja määräaikaiset embargo-toimet supistavat käytännön kapasiteettia erityisesti Euroopan ja Aasian välillä.
- Kapasiteetti ei ole markkinalta kadonnut, mutta se on siirtynyt ja sitoutunut pidemmille reiteille. Tämä kiristää tilannetta nopeasti, vaikka globaali kalusto ei ole vähentynyt.
- Aikataululuotettavuus on heikentynyt sekä meri- että lentorahdissa. Satamakäyntejä perutaan, lentoja kierrätetään ja toimitusketjut elävät päiväkohtaisesti.
- Sodanriskilisät, vakuutusmaksujen nousu ja polttoainekustannusten kasvu vaikuttavat nyt suoraan rahtikustannuksiin. Öljyn hinnan liikkeet heijastuvat nopeasti sekä meri- että lentorahdin lisämaksuihin.
- Aikakriittiset, lämpötilasäädellyt ja korkean arvon lähetykset ovat erityisessä riskissä, koska osa Lähi-idän hub-verkostosta ei ole normaalissa käytössä.
- Vuonna 2026 kilpailuetua ei ratkaise pelkkä hinta, vaan kyky reitittää nopeasti uudelleen, varmistaa kapasiteetti ennakolta ja hallita usean kuljetusmuodon samanaikainen häiriö.
Energiahintojen ja polttoainelisien vaihtelu vaikuttaa kokonaiskustannuksiin enemmän kuin yksittäiset
Poliittinen epävarmuus ei ole poistunut, se on vain muuttanut muotoaan
Vuosi 2026 käynnistyy tilanteessa, jossa markkina ei enää reagoi yksittäiseen kriisiin, vaan samanaikaisiin häiriöihin. Juuri kun eurooppalaiset vientiyritykset ehtivät huokaista helpotuksesta lisätullisuunnitelmien hetkellisen raukeamisen jälkeen, Yhdysvalloista kuultiin jälleen uusia viestejä mahdollisista tullitoimista korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen. Iraniin kohdistuneet hyökkäykset ovat vaikuttaneet välittömästi alueen kuljetuksiin sekä myös globaaliin kuljetusketjuun.
Kun sääolosuhteet, geopoliittiset jännitteet, rajajärjestelmien uudistukset ja satamien kuormitus aiheuttavat ketjureaktioita kaikissa kuljetusmuodoissa, niin huolintayhtiöissä päätökset reiteistä tehdään entistä lyhyemmällä aikajänteellä. Reittioptimoinnin merkitys on korostunut entisestään ja se vaatii kansainvälisiltä kuljetusalan palvelutarjoajilta vahvaa kokemusta ja ammattitaitoa.
Lentorahdin kapasiteettitilanne muuttui nopeasti Lähi-idän kriisin seurauksena
Vuoden 2025 lopulla lentorahdin kysyntä kasvoi vielä noin 5 prosenttia, ja vuoden 2026 ennuste oli 2–3 prosentin maltillinen kasvu. Samanaikaisesti kapasiteetin arvioitiin kasvavan jopa 6–7 prosenttia, mikä loi markkinaan ylitarjontapainetta ja painoi hintoja useilla pääreiteillä.
Lähi-idän turvallisuustilanne on kuitenkin muuttanut asetelmaa nopeasti. Useat lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet lentoja Dohaan, Dubaihin, Abu Dhabiin ja muihin alueen solmupisteisiin. Osa ilmatiloista on suljettu ja useille kohteille on asetettu väliaikaisia rajoituksia ja embargoja, erityisesti lämpötilasäädellylle ja aikakriittiselle rahdille. Kun merkittävä osa Euroopan ja Aasian välisestä kapasiteetista kulkee Persianlahden hubien kautta, reittimuutokset ja peruutukset supistavat markkinan käytännön kapasiteettia nopeasti.
Tämä tarkoittaa, että aiemmin ennakoitu ylitarjontatilanne voi kääntyä lyhyellä aikavälillä kapasiteetin kiristymiseksi tietyillä reiteillä. Samalla aikataulujen ennustettavuus heikkenee ja vaihtoehtoiset hubit kuormittuvat.
Lentorahdissa polttoainelisät pysyvät merkittävänä kustannustekijänä. Raakaöljyn hinnan vaihtelu ja geopoliittiset riskit heijastuvat nopeasti kokonaiskuljetuskustannuksiin.
USA:n vaikutus kuljetusvolyymeihin
Yhdysvaltojen de minimis -muutokset Kiinasta tuleville lähetyksille ovat jo vähentäneet volyymeja. Mikäli merikuljetuksissa syntyy uusia pullonkauloja esimerkiksi Suezin reitin häiriöiden vuoksi, osa tavaravirroista voi siirtyä jälleen lentorahtiin. Tämä kasvattaisi kysyntää samaan aikaan kun Lähi-idän rajoitukset kaventavat tarjontaa.
Lentorahdissa polttoainelisät pysyvät keskeisenä kustannustekijänä. Raakaöljyn hinnan nousu, sodanriskilisät ja ilmatilojen kiertäminen pidentävät lentoreittejä ja nostavat operointikustannuksia. Geopoliittinen epävarmuus heijastuu hintoihin nopeasti.
Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle kansainvälisten yhteyksien toimintavarmuus on kriittistä. Kun lentorahdin markkina elää nopeasti ja osa perinteisistä Lähi-idän solmupisteistä on rajoitettu tai poissa käytöstä, aikakriittisten ja korkean arvon tuotteiden toimitusvarmuus korostuu entisestään. Vaihtoehtoiset reitit, kapasiteetin ennakkovaraus ja realistiset toimitusajat ovat keskeisiä riskienhallintakeinoja.
FREJAn lentorahtiosasto seuraa tilannetta päivätasolla yhdessä lentoyhtiöiden ja verkostokumppaneiden kanssa. Suunnittelemme asiakkaiden kanssa reittivaihtoehdot, arvioimme kustannusvaikutukset ja varmistamme, että toimitusketju kestää myös nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
Vaikutukset kansainvälisiin kuljetuksiin
Suomelle kansainväliset yhteydet ovat kilpailukyvyn ydinasia, ja EK on toistuvasti korostanut, että Suomen kansainvälisten yhteyksien resilienssiä on vahvistettava, sillä vienti on suomalaiselle taloudelle elintärkeää. Kun lentorahdin markkina elää ja reitit muuttuvat nopeasti, tämä näkyy suomalaisille viejille ennen kaikkea siinä, että aikakriittisten ja korkean arvon tuotteiden toimitusvarmuus korostuu, vaihtoehtoisia reittejä ja varasuunnitelmia tarvitaan entistä enemmän ja kuljetuskumppanin ajantasainen tilannekuva sekä kyky reagoida nopeasti nousevat vähintään yhtä tärkeiksi kuin pelkkä reaaliaikainen seuranta.
FREJAn lentorahtiosasto seuraa markkinatilannetta tiiviisti, vastaa kaikkiin lentorahteihin liittyviin kysymyksiin ja suunnittelee mielellään yhdessä asiakkaiden kanssa kuljetusten tehostamista, kustannusten hallintaa ja toimitusvarmuuden parantamista muuttuvassa toimintaympäristössä.
Merirahti
Suez ja Punainenmeri
Suez ei ole normaalissa käytössä. Turvallisuustilanne Punaisellamerellä ja Lähi-idän eskaloitunut kriisi ovat johtaneet siihen, että useat varustamot ovat keskeyttäneet Trans Suez -liikenteen tai rajoittaneet sitä merkittävästi. Osa aluksista on siirretty kiertämään Hyväntoivonniemen kautta. Reitityspäätökset tehdään tapauskohtaisesti riskitason, vakuutusehtojen ja asiakaskohtaisten prioriteettien perusteella. Käytännössä tämä pidentää Aasia–Eurooppa -kuljetuksia noin yhdellä tai kahdella viikolla ja sitoo kapasiteettia pidemmäksi ajaksi.
Panaman-kanava
Panaman kanava toimii, mutta kapasiteettirajoitteet ja sääolosuhteisiin liittyvät vaihtelut vaikuttavat edelleen läpimenoihin. Tilanne ei ole akuutti kriisi, mutta kanavan rajoitteet ohjaavat osaa Aasia–USA -liikenteestä vaihtoehtoisille reiteille. Tämä vaikuttaa globaaliin konttikiertoon ja kapasiteetin tasapainoon erityisesti Tyynenmeren suunnassa.
Euroopan satamat
Pohjois-Euroopan satamissa operatiivinen kuormitus, sääolosuhteet ja aiempien lakkojen jälkivaikutukset näkyvät edelleen aikatauluissa. Hampurin, Rotterdamin ja Antwerpenin alueilla esiintyy edelleen epäsäännöllisyyttä.
Energiahinnat ja bunker
Merirahdin kustannusrakenne elää bunker-hintojen mukana. EU:n päästökaupan laajeneminen meriliikenteeseen lisää kustannuspaineita ja näkyy kuljetuslaskennassa entistä selkeämmin.
Suomen länsirannikon meriyhteydet vahvistuvat
Stena Line osti Wasaline-yhtiön ja otti Uumaja–Vaasa-lauttareitin operoinnin itselleen alkuvuonna 2026. Tämä reitti on kansallisesti merkittävä logistiikkayhteys ja tarjoaa hyvän pohjan intermodaalisille kuljetusratkaisuille, joissa tavara siirtyy maanteiltä raiteille. Wasalinen hybridilaiva Aurora Botnia on myös osa ensimmäistä kansainvälistä vihreää merikuljetuskäytävää, mikä tukee kestäviä rahti- ja raideyhdistelmiä.
Uusi suora reitti Turun satamasta Travemündeen avattiin marraskuun alussa 2025, kun rahtialus South Enabler aloitti viikoittaiset perjantain lähtönsä Turusta Saksaan. Uusi linja kulkee reittinä Turku–Travemünde–Bremerhaven–Cuxhaven–Paldiski–Turku, tuoden kaivatun yhteyden Travemündeen ja lisää kapasiteettia Suomen ja Keski-Euroopan väliseen rahtiliikenteeseen.
Maantiekuljetukset
Serbian ja Länsi-Balkanin rajaliikenne häiriintyi alkuvuonna
Tammikuun lopussa Länsi-Balkanin kuljettajajärjestöt käynnistivät protesteja useilla EU:n ja Balkanin välisillä rajanylityspaikoilla. Taustalla on EU:n uusi Entry Exit System, digitaalinen rajavalvontajärjestelmä, joka rekisteröi kolmansien maiden kansalaisten maahantulot ja maastalähdöt Schengen-alueella. Järjestelmän myötä myös ammattikuljettajiin sovelletaan tiukasti sääntöä, jonka mukaan oleskelu Schengen-alueella saa olla enintään 90 päivää 180 päivän jaksossa.
Balkanin maiden kuljetusyritysten näkökulmasta tämä vaikeuttaa kuljettajien työskentelyä EU-alueella, koska kansainväliset ajot voivat edellyttää pitkiä oleskelujaksoja unionin sisällä. Kuljettajajärjestöt katsoivat, ettei sääntely huomioi riittävästi kuljetusalan erityispiirteitä, ja vaativat joustoja ammattikuljettajille.
Protestien seurauksena raskaan liikenteen kaistoja suljettiin tilapäisesti erityisesti Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan rajaseuduilla. Tämä aiheutti jonoja ja viiveitä Kaakkois-Euroopan läpiajoliikenteessä. Tilanne ei tällä hetkellä ole täysimittainen rajojen sulku, mutta rajaprosessit ovat kiristyneet ja häiriöriski säilyy, jos sääntelyyn ei synny ratkaisuja.
Kuljetusketjujen kannalta tämä korostaa, että myös sääntelymuutokset voivat nopeasti muuttua operatiiviseksi riskiksi. Kaakkois-Euroopan reiteillä on syytä varautua aikataulupuskureihin ja vaihtoehtoisiin kuljetusratkaisuihin.
Puola ja Unkari korottivat raskaan liikenteen tietullimaksuja
Puola ja Unkari kiristivät raskaan liikenteen tietullimaksuja 1.3.2026 alkaen, mikä nostaa Keski Euroopan kautta kulkevien kuljetusten kustannuksia myös suomalaisyrityksille.
Puolassa valtion satelliittipohjainen e TOLL järjestelmä korottaa maksuja noin 40–42 prosenttia ja laajentaa maksullista tieverkkoa noin 645 kilometrillä, jolloin vaikutus ei rajoitu yksikköhinnan nousuun vaan koskee myös aiempaa useampia reittejä.
Maksut määräytyvät ajoneuvoluokan, päästöluokan ja ajettujen kilometrien mukaan, ja korotukset liittyvät sekä infrastruktuurin rahoitukseen että EU:n ilmastopolitiikan toimeenpanoon.
Myös Unkarin HU GO järjestelmä nostaa kilometriin perustuvia maksuja kahdessa vaiheessa vuoden 2026 aikana.
Koska molemmat maat ovat keskeisiä kauttakulkureittejä Balkanille, Itävaltaan ja Kaakkois Eurooppaan, kokonaisvaikutus kansainvälisiin kuljetusketjuihin ja läpikulkevan liikenteen kustannuksiin voi muodostua merkittäväksi.
Lisäksi sovelletaan vähintään 5,00 euron minimiveloitusta per lähetys.
Intermodaalien kuljetusten kehitys Euroopassa jatkuu
Euroopassa intermodaaliset ratkaisut vahvistuvat. ÖBB Rail Cargo Group ja muut operaattorit laajentavat verkostojaan.
Suomen haasteena on edelleen raideleveyserot, jotka rajoittavat suoria yhteyksiä standardiraiteille. Rail Baltica ja muut hankkeet ovat pitkän aikavälin ratkaisuja.
Huckepack-kuljetukset ja meriraide-yhdistelmät kasvattavat merkitystään Keski-Euroopan liikenteessä.
Kansainvälisten kuljetusten sääntely
EU:n päästökauppa merenkulussa siirtyi täyteen kattavuuteen 2026
Merenkulku tuli mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään vaiheittain vuonna 2024, mutta vuoden 2026 alusta järjestelmä siirtyi täyteen kattavuuteen. ETS kattaa nyt 100 prosenttia EU/ETA-alueen sisäisten merikuljetusten päästöistä, ja mukaan lasketaan hiilidioksidin lisäksi myös metaani (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O).
Tämä kasvattaa varustamoiden hankittavien päästöoikeuksien määrää ja nostaa ETS-lisien tasoa. Vuosi 2026 on ensimmäinen, jolloin päästökaupan kustannusvaikutus näkyy merikuljetuksissa täysimääräisenä.
EU:n CBAM-mekanismi ja vastuullisuusraportoinnin vaatimukset
EU:n CBAM-mekanismi ja vastuullisuusraportoinnin vaatimukset vaikuttavat yhä useammin tarjouskilpailuihin. Päästölaskenta ja kuljetusmuodon valinta ovat strategisia päätöksiä, eivät vain operatiivisia.
Yritykset, jotka ennakoivat sääntelyvaikutukset toimitusketjussa, ovat kilpailullisesti vahvemmassa asemassa.
Mitä 2026 pitää huomioida kuljetusten suunnittelussa?
- Kansainvälisten kuljetusten reititykset on strateginen päätös.
- Energiahintojen vaihtelu vaikuttaa kuljetusten kokonaiskustannuksiin..
- Rajaprosessit ja sääntely siirtävät kuljetusvolyymeja nopeasti.
- Intermodaali tuo joustavuutta ja ekologisuutta kansainvälisiin kuljetuksiin..
- Ennakoiva tilannekuva kuljetusriskeistä on kriittinen kilpailuetu.
Kansainväliset kuljetukset ovat keskeinen osa yrityksen varautumiskykyä, ennustettavuutta ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Toimiva kuljetusstrategia syntyy ajantasaisesta tilannekuvasta, monipuolisista ratkaisuista ja kyvystä ennakoida muutoksia globaalissa toimintaympäristössä. Me FREJAlla seuraamme kansainvälistä tilannetta päivätasolla ja tarjoamme mielellämme osaamistamme asiakkaidemme päätöksenteon tueksi. Älä epäröi olla yhteydessä omaan FREJA-yhteyshenkilöösi.