Suomen huoltovarmuus lepää pitkälti toimivien kuljetusketjujen varassa, ja kotimaisten huolintaliikkeiden valinnat vaikuttavat laajasti turvallisuuteen. Viime aikoina keskustelua on herättänyt venäläisomisteisten vetoautoyhtiöiden lisääntynyt käyttö Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Tähän on sysännyt kasvanut kuljettajapula.
STT:n selvityksen mukaan kolme nopeasti kasvanutta vetoautoyhtiötä ovat venäläistaustaisia. Asiasta ovat uutisoineet mm. Helsingin Sanomat sekä MTV.
Frejan päätös herättää laajaa keskustelua
FREJA on jo vuoden 2024 puolella lopettanut yhteistyön venäläistaustaisten vetoautoyhtiöiden kanssa. Toimitusjohtajamme Matti Urmas näkee tilanteen vastuullisuuskysymyksenä:
“Rupesi konkretisoitumaan tieto, joka päätyessään vääriin käsiin on riski Suomen turvallisuudelle sekä huoltovarmuudelle.”
Urmas nostaa esiin, että kuljetusdata ja pääsy logistisiin solmukohtiin eivät ole neutraaleja resursseja, sillä ne voivat palvella myös rikollisia tai haitallisia tarkoitusperiä.
Huoli viranomaisresursseista ja turvallisuuden tasapainosta
Suomen satamien tavaraliikenteestä osa on siirtynyt venäläiskuljettajia käyttävien ja kaksoiskansalaisten yhtiöiden hallintaan, herää kysymys: aiheutuuko tästä riski Suomen huoltovarmuudelle?
Turvallisuusviranomaisten mukaan venäläiskuljettajat eivät itsessään ole uhka, mutta infrastruktuurin väärinkäyttö tai tiedon manipulointi voi muodostaa riskin.
Huoltovarmuuden näkökulma: miksi tämä koskee meitä?
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu tehokkaisiin ja turvallisiin kuljetusketjuihin. Jos Suomen sisäinen kriittinen infrastruktuuri, kuten satamat, varastot ja rekkakuljetukset päätyvät epäluotettavien toimijoiden käsiin, kokonaisuus heikkenee. Kuljetusdata sisältää arvokasta tietoa yritysten liiketoiminnasta, logistiikasta ja reiteistä.
Jos nämä tiedot päätyvät vääriin käsiin, se voi heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vaikeuttaa niiden toimintaa sekä kykyä selviytyä häiriötilanteista.
Huoltovarmuus vaatii konkreettisia toimia
Venäläistaustaisten kuljetusyritysten kasvu Suomessa on paljastanut rakenteellisia riskejä, jotka koskettavat sekä huoltovarmuutta että kansallista turvallisuutta. Läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja valvonnan tulee kulkea käsi kädessä.
Suomi tarvitsee monipuolisemmat toimijaratkaisut sekä valtion ja yritysten yhteistyöhön perustuvat kontrollimekanismit. Huoltovarmuus ei toteudu pelkillä kansainvälisillä sopimuksilla, vaan konkreettisilla teoilla kotimaassa ja nyt on oikea hetki toimia, muistuttaa Urmas.