Matti Urmas, toimitusjohtaja, FREJA Transport & Logistics Oy
Lokakuun 2026 katsaus
Kansainväliset kuljetukset toimivat normaalisti, mutta niiden suunnittelu vaatii jatkuvaa tilannekuvaa. Hormuzin epävarmuus jatkuu, satamien ruuhkat muuttavat aikatauluja ja sääntely lisää kuljetusketjujen vaatimuksia. Suomessa meidän on samalla mietittävä miten tavara liikkuu, jos Itämeren yhteydet häiriintyvät vakavasti?
Syyskuun ja lokakuun katsaukset kertovat markkinasta, jossa kuljetuskysyntä ja epävarmuus kulkevat rinnakkain. Asiakkaalle ratkaisevaa on, löytyykö tarvittava kapasiteetti oikealle reitille oikeaan aikaan ja saapuuko tavara perille sovitusti.
Hormuzin tilanne jatkuu poikkeuksellisena
Hormuzin tilanteen helpottuminen ei ole tarkoittanut paluuta normaaliin kuljetusympäristöön. Maerskin 7. lokakuuta julkaisema päivitys sisältää edelleen vaihtoehtoisia satamia, maantiekuljetuksilla toteutettavia kiertoreittejä ja poikkeusjärjestelyjä konttien palautukseen. Hormuzin kautta kulkeville aluksille ilmoitettu lisämaksu kattaa muun muassa vakuutusmaksujen ja miehistön riskikorvausten lisäkustannuksia.
Hapag-Lloydin 6. lokakuuta päivittämässä katsauksessa näkyvät satamakäyntien muutokset, ruuhkat ja paikalliset viiveet. Salalahissa ilmoitettiin jopa 36 tunnin odotuksia ja Soharissa kahden tai kolmen päivän viiveitä.
Vientiä ja tuontia harjoittaville yrityksille tämä tarkoittaa, että toimitusaikaa ja kustannuksia on arvioitava koko kuljetusketjun perusteella. Vaihtoehtoinen purkusatama voi mahdollistaa kuljetuksen, mutta samalla muuttuvat jatkokuljetus, tullausjärjestelyt ja tavaran saapumisaika.
Kapasiteetin saatavuus vaihtelee reiteittäin. Siihen kannattaa varautua.
Maerskin lokakuun Eurooppa-katsauksessa Pohjois-Euroopan toiminta kuvataan pääosin vakaaksi. Aasian sääilmiöt, aikataulumuutokset ja Kiinan Golden Weekin jälkeinen tuotannon käynnistyminen vaativat silti ennakointia sekä yrityksiltä että meiltä kuljetusten järjestäjiltä. Varustamo suosittelee kriittisten lähetysten kapasiteetin varaamista ajoissa.
Vaikka varustamot ovat ottaneet käyttöön uusia konttialuksia, satamien, terminaalien ja jatkokuljetusten kapasiteetti ei ole kasvanut samaa tahtia. Syyskuussa julkaistun markkinakatsauksen mukaan satamien ruuhkiin oli sitoutunut arviolta 3,9 miljoonan TEU:n verran kapasiteettia eli 12 prosenttia tehokkaasta aluskapasiteetista. TEU vastaa yhden 20 jalan kontin kuljetuskapasiteettia. Asiakkaalle tämä näkyy siinä, että laivassa voi olla tilaa, mutta toimitus viivästyy kuljetusketjun toisessa vaiheessa.
Oma neuvoni yrityksille on tunnistaa ne tuotteet ja raaka-aineet, joiden viivästyminen pysäyttäisi toiminnan tai vaarantaisi tärkeän asiakastoimituksen. Näiden lähetysten kuljetuksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Me FREJAlla voimme suunnitella asiakkaan kanssa vaihtoehtoisia reittejä ja kuljetustapoja jo ennen poikkeamatilannetta sekä sopia, mitkä lähetykset asetetaan suunnittelussa etusijalle. Kun tarpeet ja vaihtoehdot ovat tiedossa, pystymme reagoimaan muutoksiin nopeammin. Siksi toivon, että näistä keskustellaan kanssamme hyvissä ajoin.
Lentorahti kasvaa kustannuspaineista huolimatta
IATA 29. syyskuuta julkaiseman tilaston mukaan maailman lentorahdin kysyntä kasvoi elokuussa 4,4 prosenttia vuotta aiemmasta, kun kapasiteetti väheni 0,1 prosenttia. Lentopolttoaineen hinta oli samalla 79,2 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kasvava kysyntä ja korkeat polttoainekustannukset lisäävät loppuvuodesta painetta lentorahdin hinnoitteluun.
Finnairin syyskuun rahtimäärä kasvoi 4,5 prosenttia edellisvuodesta, vaikka lokakuussa Lähi-idän lennot ovat edelleen keskeytettyinä turvallisuustilanteen vuoksi. Lentorahti tarjoaa vaihtoehtoja kiireellisille ja arvokkaille lähetyksille, mutta reittiverkoston muutokset vaikuttavat myös sen saatavuuteen.
Vuodenvaihteessa lentorahdin kuljetusketjuun tulee lisäksi uusi vaatimus. Tammikuun 2027 alusta turvavalvotun lentorahdin maakuljetuksia EU saavat hoitaa vain viranomaisen hyväksymät toimijat sääntelyn ehtojen mukaisesti. Rahdinkuljettajan omaan sitoumukseen perustuva menettely päättyy, ja kuljetuksia hoitavien alihankkijoiden hyväksynnät on varmistettava. FREJA toimii Traficomin hyväksymänä valvottuna edustajana. Asiakkaalle olennaista on, että koko ketju noudosta perille toimitukseen on suunniteltu myös muuttuvat turvavaatimukset huomioiden.
Sääntely vaikuttaa myös suomalaisyritysten kuljetuskustannuksiin
Suomalaisille vientiä ja tuontia harjoittaville yrityksille kuljetusten ympäristö- ja turvavaatimukset näkyvät kustannuksissa ja toimitusten järjestämisessä. Merenkulun EU-päästökaupassa vuoden 2026 päästöistä on katettava päästöoikeuksilla koko sääntelyn piiriin kuuluva osuus. Aiemmin velvoite otettiin käyttöön asteittain. Samalla järjestelmään tulevat mukaan metaani ja typpioksiduuli.
Koska Suomen ulkomaankauppa on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista, muutoksella on meille erityinen merkitys. Varustamojen päästökustannukset voivat välittyä asiakkaiden maksamiin rahtihintoihin ja lisämaksuihin. Vaikutus vaihtelee reitin, aluksen ja käytetyn polttoaineen mukaan, joten myös kuljetustarjousten vertailussa on tärkeää ymmärtää, mitä hintaan sisältyy.
Pidän tärkeänä, että yrityksissä näitä muutoksia tarkastellaan osana liiketoiminnan suunnittelua. Kuljetuskustannusten kehitys vaikuttaa vientituotteen kilpailukykyyn ja tuontiraaka-aineen hankintahintaan. Siksi kustannukset ja toimitusvarmuus on arvioitava yhdessä.
Myös edellä kuvattu lentorahdin turvavaatimusten muutos edellyttää kuljetusketjun hyväksyntöjen varmistamista ennen vuodenvaihdetta. Meidän tehtävämme FREJAlla on tuntea muuttuvat vaatimukset ja auttaa asiakasta ymmärtämään niiden vaikutukset omiin kuljetuksiinsa. Näin yritys voi keskittyä liiketoimintaansa ja tehdä kuljetuspäätökset ajantasaisen tiedon pohjalta.
Suomen on rakennettava vaihtoehdot ennen häiriötä
Suomessa huoltovarmuus on noussut entistä vahvemmin osaksi keskustelua kansainvälisistä kuljetuksista. Suomen ulkomaankauppa perustuu noin 95-prosenttisesti Itämeren merikuljetuksiin.
Miten turvaamme teollisuuden raaka-aineet, viennin ja välttämättömät toimitukset, jos Itämeren liikenne häiriintyy vakavasti tai merireittejä ei voida käyttää?
Olemme FREJAlla jo pitkään peräänkuuluttaneet vaihtoehtoisia logistiikkareittejä. Niiden toimivuus edellyttää riittävää kapasiteettia teillä, rautateillä, satamissa ja terminaaleissa sekä sovittuja toimintatapoja naapurimaidemme kanssa. Reitin olemassaolo kartalla on vasta lähtökohta. Sen on pystyttävä välittämään tavaraa myös käytännössä.
Työ on edennyt esimerkiksi Rail Nordica -hankkeessa, jossa suunnitellaan länteen suuntautuvien ratayhteyksien kehittämistä. Suunnittelu on tärkeä askel, mutta yritykset tarvitsevat lopulta toimivia yhteyksiä ja käytettävissä olevaa kapasiteettia.
Itämeren haavoittuvuudet edellyttävät Suomelta uusia logistiikkareittejä turvaamaan yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle. Ulkomaanyhteyksien vaihtoehtojen selvittäminen ja toteutuksen edistäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle jo tällä hallituskaudella.
Yrityksissä varautuminen alkaa omasta toimitusketjusta. Mitkä toimitukset ovat kriittisiä, kuinka pitkän häiriön varastot kestävät ja mitä vaihtoehtoista reittiä voimme käyttää? Näitä kysymyksiä käymme FREJAlla asiakkaidemme kanssa läpi.
Tutustu tarkemmin Destian laatimaan raporttiin, joka on tehty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta:
Kuljetusten jatkuvuus on osa historiaamme
Kun ostin Maa ja Meri Oy:n vuonna 2003 ja aloin rakentaa FREJAn tarinaa Suomessa, jatkoin vuonna 1942 puolustusvoimien sotakaluston huolintaan perustetun yrityksen työtä. Yhtiömme juuret ovat ajassa, jolloin kuljetusten jatkuvuus oli Suomelle elinehto.
Tämä historia muistuttaa minua siitä, että vaikeissakin olosuhteissa tavara liikkuu, kun löydämme ratkaisut ja rakennamme tarvittavat yhteydet. Meidän tehtävämme on varautua ajoissa ja varmistaa, että suomalaiset yritykset voivat jatkaa toimintaansa myös silloin, kun tutut reitit eivät ole käytettävissä.